Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Nippelitietoa aiheesta tiede

Tällä sivulla listataan kaikki aiheeseen tiede liittyvä nippelitieto.

Elämä

Vihreitä, eläviä taimia kasvamassa tummanruskeasta mullasta. Mullasta itävät taimet näyttävät taipuvan valoa kohden.Taimetkin ovat elossa

Elämän perusyksiköksi voidaan mieltää solun. Elävässä organismissa on oltava ainakin yksi elävä solu, jotta se voidaan katsoa elolliseksi. Elävät olennot eroavat elottomista olennoista metaboliikan, lisääntymiskyvyn ja ympäristöön sopeutumisen ansiosta. Virukset eivät ole tiukimman elämän määritelmän mukaan elollisia oletnoja, sillä viruksissa on yksinkertaisesti DNA:ta ja RNA:ta proteiinipaakun ympäröimänä. Virus tarvitsee isäntäsolun voidakseen aktivoida metaboliikkajärjestelmänsä ja lisääntyäkseen. Jos virus ei ole isäntäsolun kanssa tekemisissä, se on kuin horroksessa.

Lue kokonaan…

Pii

Mies pitää kädessään taskulaskinta. Taskulaskimessa on numeronäytössä vain luku 0 eikä mitään muuta.Pii on matemaattinen vakio

Pii on todennäköisesti maailman tunnetuin matematiikkaan liittyvä asia. Kyseessä oleva vakio on monien matemaatikkojen mukaan maailman tärkein ja kiehtovin numero. Se on mainittu tosielämän sovellutusten lisäksi myös fantasiaa sivuavassa Star Trekissä, jonka eräässä jaksossa vulkanilainen Spock sai tietokoneen sekaisin pyytämällä aparaattia laskemaan piin arvon ja ilmoittamaan sen viimeisen numeron.

Lue kokonaan…

Plastiikkakirurgia

Teräksinen, kiiltävä skalpelli ruskeaa hiekkamaista taustaa vasten. Skalpellin terä on ohut ja suippo.Kuvassa skalpelli

Plastiikkakirurgia on saanut nimensä kreikankielisestä sanasta plastikos, joka tarkoittaa suomeksi sanottuna jonkin asian muovaamista tai muovailua. Kirurgia on kreikankielisestä sanasta kheirourgos juonnettu. Alkuosa kheir tarkoittaa kättä ja ergon työtä. Muinaiset roomalaiset olivat sotaisana kansana oppineet myös plastiikkakirurgian saloja. Erityisesti arpien poistaminen oli suosittua puuhaa, sillä kunniakeskeisessä yhteiskunnassa ainakin selässä olevat arvet haluttiin poistaa, sillä selkäpuolen arvet olisi saatettu muiden silmissä tulkita esimerkiksi selän kääntämiselle taistelutilanteessa.

Lue kokonaan…

Hippokampus-sanan alkuperä

Valkoinen taustaväri ja sen keskellä vasemmalle katsova sivuprofiili merihevosesta. Merihevonen on väritykselään harmaa ja se näyttää luiselta, kuin kaiverretulta. Merihevosellä on käyrä pitkä häntäosa ja sen pää näyttää kuin oikealta hevoselta.Kuvassa merihevonen

Ihmisenkin kallon sisällä möllöttävä aivojen osa, jota hippokampukseksi kutsutaan, on evolutiivisesti aivojen rakenteen vanhimpia palikoita. Hippokampus on saanut nimensä kreikankielisestä sanasta hippos, joka merkitsee hevosta ja loppuosa on juonnettu sanasta campos, joka tarkoittaa merieläin (tai merihirviö). Nimityksen hippokampus sai sen omalaatuisen ulkomuodon takia. Aivojen osa, joka kontrolloi etenkin kantajansa lyhytkestoista muistia, muistuttaa nimittäin silmin katseltuna pientä merihevosta.

Lue kokonaan…

Ensimmäinen bugi tietokoneessa

Pikimusta hyönteinen valkoista taustaa vasten. Hyönteisellä useita mustia ja ohuita raajoja, sekä suuret paksut etuleuat päänsä reunoissa. Ötökän keskivartalo hoikka, takaosa paksu ja nuolenkärjen muotoinen.Kuvassa biologinen bugi

Maailman ensimmäinen tietokonebugi löydettiin vuonna 1947 Mark II -tietokoneesta, joka oli sijotiettu Harvardin yliopistoon. Tietokoneen sisälmyksistä kun löydettiin jonkinlainen yökkönen tai muu ötökkä, joka häiritsi tietokoneen toimintaa. Grace Hopper löysi ötökän ja kiinnitti sen pitämäänsä lokikirjaan, josta käsin termi “bugi” pääsi myöhemmin leviämään maailmanlaajuiseen käyttöön. Näinä päivinä tämän ensimmäisen tietokonebugin jäännökset löytyvät lokikirjan sisältä teipattuna paperille, jonka ympärille Hopper kirjoitti tekemiään korjauksia koneeseen ja selosteen bugin löytämisestä.

Lue kokonaan…

Louis Slotin meinasi räjäyttää ydinpommin ruuvimeisselillä

Valokuva aurinkolaseista tumman karkean kankaan päällä. Aurinkolasien peililinsseistä heijastuu iltarusko ja sen keskellä suuri valkoinen sienipilvi. Ydinräjähdyksen sienenmuotoista pilveä muistuttava pilvi heijastuu molemmista linsseistä.Slotinille kävi kalpaten

Toukokuuhun 1946 asti elänyt kanadanjuutalainen fyysikko ja kemisti Louis Slotin oli osana toimivan atomipommin kehittämistä varten perustettua tiedemiesprojektia, josta käytettiin nimeä Manhattan Project. Slotinin toimenkuvaan kuului kokeiden tekeminen plutoniumilla ja uraanilla. Hän sattui vain muutamia päiviä ennen henkensä heittämistä käynnistämään ruuvimeisselillä fissioreaktion. Kömmähdys koitui miehen menoksi, sillä hän menehtyi säteilymyrkytykseen sairaalassa yhdeksän päivää tapahtuneen jälkeen.

Lue kokonaan…

Tuuma on yhtä pitkä kuin peukalo

Harmaasävyinen valokuva valkoisesta taustasta, jota vasten musta teräväkärkinen lyijykynä ja sen vieressä oikealla alaosassa läpinäkyvä viivotin, jossa millimetrin välein sakaroita ja numeroita senttimetrin välein.Tuuman pituus on tasan 2,54 cm

Tuuma on ikivanha mittayksikkö. Se on eri aikakausina merkinnyt eri pituisia asioita, kuten joskus peukalon pituutta ja joskus peukalon ensimmäisen nivelen pituutta keskivertoihmisellä. Myös tuuman, eli “inssin”, pituus on vaihdellut maittainkin. Iso-Britanniasta poiketen Kanadassa oli ensimmäisenä käytössä metrisysteemin pohjalta tehty versio tuumasta, joka oli jo ennen brittejä määritelty tasan 25,4 millimetrin pituiseksi. Kanadalaisten tuuma yleistyi myöhemmin käytössä kansainväliseksi tuuman pituudeksi. Syynä yleistymiseen lienee ollut juuri tuuman pituuden määritteleminen tarkasti.

Lue kokonaan…

Kylmyysennätys on 89,2 °C

Harmaata lunta ja runsaasti yksityiskohtaisia kuvia lumihiutaleista, jotka ovat luminietoksen päällä.Pakkasennätykset jo historiaa?

Maailman kylmintä oli Antarktiksella vuoden 1983 puolella, jolloin venäläisellä tutkimusasema Vostokilla paleltiin alhaisimmillaan 89,2 °C:n edestä. Ennätys tehtiin 21. heinäkuuta 1983. Vostokin asema on näinä päivinä monikansallinen tutkimusasema, jonne tutkijoita saapuu joka puoleltaa maailmaa. Alueella on tehty kirjaimellisesti paukkupakkasissa töitä poraamalla 3700 metriä syvää koloa jään läpi venäläis-ranskalais-amerikkalaisen yhteisprojektin voimin. Jääkuoren alle porautumalla “vostokilaiset” löysivät 500 000 vuoden takaisia tietoja ilmastosta.

Lue kokonaan…

Ihmisen ja banaanin DNA

Valokuva banaanitertun banaaneista, jotka ovat valkoista taustaa vasten rykelmänä. Päällimmäinen banaani on puoliksi kuorittu. Banaanit ovat keltaisia kuoriensa osalta, mutta niissä on vähän tummempiakin kohtia.Banaanit ovat etäisiä sukulaisia

New Scientist –lehdessä heinäkuussa 2000 julkaistussa jutussa englantilainen tiedemies Robert May ilmoitti sivumennen meidän ihmisten olevan DNA-koodimme osalta puoliksi samanlaisia kuin banaanit. Ihmisen ja banaanin DNA on 50- tai 60-prosenttisesti samanlaista. Huolimatta siitä, että rakennuspalikat molemmilla lajeilla ovat samanlaisia näinkin suurelta osin, ihmiset eivät tietenkään ole vyötäröstä alaspäin banaaneja eivätkä banaanit puoliksi ihmisiä. Jo hyvin pienet eroavaisuudet DNA:ssa vaikuttavat radikaalisti yksilön ulkomuotoon ja sisuskaluihin.

Lue kokonaan…