Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Pii

Mies pitää kädessään taskulaskinta. Taskulaskimessa on numeronäytössä vain luku 0 eikä mitään muuta.Pii on matemaattinen vakio

Pii on todennäköisesti maailman tunnetuin matematiikkaan liittyvä asia. Kyseessä oleva vakio on monien matemaatikkojen mukaan maailman tärkein ja kiehtovin numero. Se on mainittu tosielämän sovellutusten lisäksi myös fantasiaa sivuavassa Star Trekissä, jonka eräässä jaksossa vulkanilainen Spock sai tietokoneen sekaisin pyytämällä aparaattia laskemaan piin arvon ja ilmoittamaan sen viimeisen numeron.

Piin symbolina on π. Sitä on käytetty vasta viimeisten 250 vuoden ajan. Symbolin esitteli ensimmäistä kertaa maailmalle herra William Jones vuonna 1706. Symbolin suosio kasvoi vasta kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Varsinainen vakion sisältämä luku on kiehtonut ihmisiä turhankin paljon. Esimerkisk ijapanilainen Hiroyoki Gotu vuonna 1995 opetteli muistamaan ulkoa piin ensimmäiset 42 195 numeroa. Hän on tällä hetkellä “alallaan” mestarimies. Viljapelloille ilmestyneiden kuvioiden villitsemänä mitäänsanomattomien töherrysten lisäksi ainakin kerran myös pii on mainittu. Pii ilmestyi pellolle vuonna 2008 Iso-Britanniassa. Kuvioon oli tallattu yhteensä 10 ensimmäistä piin numeroa. Ensimmäisenä ihmiskunnan historiassa piin arvon alkuosan määrittelivät kiinalaiset matemaatikot. He selvittivät sen merkittävästi aikaisemmin kuin länsimaiset vastineet. Kiinalaiset olivat älynneet jo varhain käyttää desimaaleja ja merkitä symbolilla luvun 0.

Piin alkuosa on seuraavanlainen: 3,1415926535897932384

Nippelitietoa julkaisusta

Nippelitieto.comin Pete julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 203 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin , . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 09. maaliskuuta 2010 kello 16:04. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on https://nippelitieto.com/166.

Kommentoi