Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Merimiinan toiminta

Valokuva sotalaivasta, fregatista, joka on ankkuroitu köysin ja ketjulla satamaan. Fregatti on kuvattu alhaalta viistosti ylöspäin, joten alus näyttää suurelta sinistä pilvitaivasta vasten.Kuvassa vanha fregatti

Merimiinoja on näinä päivinä useita eri tyyppejä ja toimintamekanismeilla varustettuja versioita. Yleisimmin käytettävät merimiinat ovat kosketuksen voimasta räjähtäviä paukkuja, sillä niiden valmistuskustannukset ovat alhaiset verrattuna muihin miinatyyppeihin. Kosketusmiinat räjähtävät vasta kun aluksen kylki koskee merimiinan piikkiä. Kosketusmiinan piikki hajottaa miinan sisältä eräänlaisen happokapselin, joka saa miinan sisällä olevan lyijyakun sähköistymään ja sen puolestaan laukaisemaan räjähteen.

Merimiinoista yleisiä ovat myös sellaiset, jotka on pultattu kaapelin varaan merenpinnan alapuolelle. Tällaiset miinat ovat paikoillaan pysyviä pommeja, sillä kaapeli on kiinnitetty merenpohjassa olevaan ankkuriin. Tällaisilla kelluvilla miinoilla on yleensä 200 kilogramman edestä painoa ja siihen sisältyy noin 80 kilogramman räjähdysannos, joka voi olla amatolia tai esimerkiksi perinteisempää TNT:tä.

Viime aikoina on yleistynyt teknologisen kehityksen voittokulun myötä kauko-ohjattavat miinat. Tällaiset miinat voidaan räjäyttää kauko-ohjauksella tai sitten antaa miinan räjähtää omatoimisesti kosketuksen voimasta. Kauko-ohjattu räjähdys on tehokas tapa estää vihollista purkamasta miinaa.

Toisen maailmansodan aikaan kehitettiin vieläpä sellaisia miinoja, jotka tunnistavat aluksen synnyttämän äänen ja reagoivat sen mukaan. Modernit tämän kastin miinat, kuten BAE Stonefish, on mikropiirillä ohjattu räjähdelasti, joka pystyy tunnistamaan halutut äänet ja räjähtämään esimerkiksi tietyn äänen kuultuaan. Tällainen miina pystyy myös sivuuttamaan halutut äänet täysin jos halutaan käyttää miinaa vaikkapa yksinomaan sukellusveneiden tuhoamiseen ja jättää pinta-alukset rauhaan.

Nippelitietoa julkaisusta

Nippelitieto.comin Pete julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 249 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin , . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 03. tammikuuta 2010 kello 17:05. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on https://nippelitieto.com/101.

Kommentoi