Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Kulta

  • Julkaistiin 12. maaliskuuta 2010
  • Kommentoi!
  • Luettu 3518 kertaa
  • Nappelit:

Kultakolikko puisella pöydällä, jonka puun syyt näkyvät selkeästi. Kullankolikko on kruunupuolella. Kolikon merkinnöistä ei saa selvää.Kuvassa kultakolikko

Tässäpä täyslaidallinen kulta-aiheista nippelitietoa. Kulta on niin harvinainen jalometalli, että valtaosa kaikesta ihmiskunnan löytämästä kullasta on tälläkin hetkellä käytössä ja kierrossa, mutta siltikin arvellaan jopa 80% kullasta olevan edelleen maaperässä odottamassa löytäjäänsä. Kulta on pehmeää metallia, joten sitä voi muotoilla jopa paljain käsin — tämä tosin riippuu täysin siitä, miten vahvat kädet ovat ja miten puhdasta kulta on. Mitä enemmän muita raaka-aineita kultamassaan sekoitetaan, sitä kovemmaksi se muuttuu. Puhdas kulta on pehmeää.

Joidenkin arvioiden mukaan kultaa on koko ihmiskunnan historian aikana kaivettu esiin 142 000 tonnia. Kulta on harvinaisuutensa takia arvokasta. Joka tunti maailmassa valmistetaan yhtä paljon terästä kuin kultaa on yhteensä.

Kultaa pidetään rahanarvoisuutensa ohessa myös ruokana. Joissakin aasialaisissa maissa kultaa jauhetaan teehen, kahviin, hedelmiin, hyytelöihin. 1500-luvulla myös eurooppalaiset laittoivat liköörijuomiin lehtikultaa. Kulta ei välttämättä aiheuta syötynä terveydellisiä haittoja, sillä puhdas kulta on kemiallisesti vakaata ainetta, eikä se ruostu koskaan eikä se voi myöskään aiheuttaa iholle ärsytystä toisin kuin esimerkiksi tina tai muut “epäpuhtaat” metallit. Jos kultakoru tuntuu ärsyttävän käyttäjänsä ihoa, se todennäköisimmin johtuu siitä, että koruesine ei ole puhdasta kultaa vaan siihen on sotkettu sekaan muuta metallia.

Kullan puhtaus merkitään karaattimäärällä. Mitä enemmän karaatteja kulta painaa, sitä puhtaampaa se on. Kullaksi voidaan kutsua sellaista kultaa, joka on vähintään 10 karaattia. Puhtaaksi kullaksi voidaan kutsua 24-karaattista kultaa. Karaattimäärä merkitään luvuilla 10, 12, 14, 18, 22 ja 24. Sana “karaatti” on johanneksenleipäpuun siementä tarkoittava sana. Keski-Idässä kyseisiä siemeniä on käytetty vaa’alla mitattaessa pieniä ja kevyitä esineitä. Siemeniä on pidetty yleensä samankokoisina ja -painoisina, jonka tähden niitä on yleisesti pidetty luotettavana tapana mitata painoa. Tosiasiassa siementen paino voi vaihdella jopa 25 prosenttiyksikön verran.

Nippelitietoa julkaisusta

Nippelitieto.comin Petri I. julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 325 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 12. maaliskuuta 2010 kello 16:04. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on http://www.nippelitieto.com/171.

    Kommentoi